Luonnon armoilla

Olin jo kirjoittamassa toista postaustani, tarkoitus oli pohtia omenasatoon ja omenien pölyttymiseen vaikuttavia tekijöitä. Viime päivinä kotipihoille on ilmestynyt mahtavia valkoisia omenankukkapilviä. Käynnissä pitäisi olla kiihkeä pölytysaika. Suunnitelmani sotki suuri luonnonkatastrofi!

Ensin näytän pari kuvaa eiliseltä. Olosuhteet kuin paratiisissa, kuten omenapuille sopiikin. Hellettä noin 30 astetta, aamulla ja illalla ihan tyyntä. Päivällä tuulenvire vähän helpotti olemista, ei kuitenkaan liian tuulista kimalaisille. Toiveikkuus sadon suhteen nousi hurjasti. Tästä tulee hieno vuosi.

Omena on kohta parhaassa kukassa, viimeisetkin kukat avautumassa 24.5.

Kimalainen laskeutumassa omenankukkaan.

Miten kaunis näky! Kuvattu 24.5.2014.

Tapahtui tänään hieman klo 14 jälkeen: Ukkonen jyrisi ja alkoi sataa vettä, ensin maltillisesti ja sitten ihan kaatamalla. Kurkimme ikkunasta katon räystäältä kuohuvaa putousta ja pihalle ilmestynyneitä puroja. Kun alkoi sataa rakeita, nousi huoli omenankukista. Rakeet olivat ensin 'vain' sentin mittaisia, sitten niitä tuli jopa 2-3 senttisiä. Aina välillä sade kiihtyi, hurja rummutus kuului katolta ja ikkunalaudoilta. Hurjaa!

En malttanut odottaa sateen loppumista, oli ihan pakko lähteä katsomaan miltä omenatarhassa näyttää. Vastassa oli jo portilla kasa rakeita. Omenankukat olivat lohduttoman näköisiä, mutta kaikki eivät onneksi olleet varisseet. Entä kimalaiset? Toivottavasti olivat ehtineet turvaan rakeilta.

Saa nähdä, mitä tämä tapahtuma vaikuttaa syksyn omenasatoon. Niin, ja kaikki muut tekijät vuoden mittaan... Satoennuste tarkentuu kesän edetessä.

Rakeita on kasautunut omenatarhan portilla 25.5.2014.

Raekuuron kurittamat omenankukat.

 Vesimittarin mukaan sademäärä vajaan tunnin aikana oli huikeat lähes 50 mm.