torstai 29. toukokuuta 2014

Hedelmöityshommia


Hedelmöitys on sadon edellytys
Nyt pitäisi olla pölytys omenilla ja monilla muillakin hyötykasveilla parhaimmillaan. Omenalla on mahtava kukinta tänä vuonna, puut ovat valkoisia kukkapilviä. Muttamutta. Säätila muuttui kovin kylmäksi muutama päivä sitten. Pörriäiset eivät tarkene lentää, tuuli ja sade haittaavat myös. Tänään huomasin YLE:n uutisen, joka vähän lohduttaa: "Omenankukka kestää kalseankin päivän". 

Kertailen tähän miten pölytystä voi varmistella, kun kukista ei ole puutetta. 

Siitepölyä pitää olla riittävästi
Ensinnäkin tarvitaan siitepölyä tuottavia omenapuita lähistöllä. Omenalajikkeet eroavat myös siinä suhteessa, että toiset lajikkeet tuottavat enemmän ja toiset vähemmän hedelmöittymiskykyistä siitepölyä. Yleensä omenakukkien hedelmöittymiseen tarvitaan toisen lajikkeen siitepölyä, vaikka monet lajikkeet ovat jossain määrin itsepölytyskykyisiä. 

Hirvensalmen taimiston mukaan parhaita pölyttäjälajikkeita ovat: Ananaskaneli, Antonovka, Bergius, Huvitus, Kavlås, Luotsi, Oranie, Pekka, Punakaneli, Sokerimiron, Suislepp, Syysjuovikas, Säfstaholm, Särsö, Valkea kuulas, Wealthy, Vuokko. Marjaomenista: Dolgo, Renown ja Rintapähkinä.

Sitten on huomioitava myös, että kaikki omenapuut eivät ole kukassa samaan aikaan. On olemassa taulukoita, joista voi tarkistaa mikä omenalajike sopii millekin pölyttäjäpariksi mm. kukkimisajankohdan mukaan. Yleensä kuitenkin kotipuutarhassa riittää, että on muutama eri lajike. Jos on lähinaapureita, käy siitepölyn vaihto myös piha-aitojen yli.
     

Pölyttäjäthyönteiset
Omenalla suurin osa pölytyksestä tapahtuu pölyttäjähyönteisten välityksellä, tuulipölytyksen osuus on vähäinen. Ekosysteemissä mehiläisten, kimalaisten ja kukkakärpästen tehtävänä on kuljettaa siitepölyä kukasta kukkaan. Hyönteisten näkökulmasta he vain keräävät mettä ja siitepölyä itselleen ja jälkeläisilleen ravinnoksi. 

Pölyttäjiä on kyllä aina luonnossa, mutta hyönteisiä voi myös hankkia puutarhaansa tai luoda otollisia olosuhteita niille. Näin voi varmistaa että pölytystä tapahtuu riittävästi.


Koivipöllistä tehty hyönteishotelli odottaa asukkaita.
Hyönteishotelli on uusi ilmiö puutarhanhoidossa. Näin puutarhuri tekee sopivia pesäpaikkoja hyönteisille, kun luontaiset paikat ovat vähentyneet ympäristön muokkaamisen seurauksena. Hyönteishotelleja on monenlaisia, sellaisen voi ostaa myös valmiina puutarhaliikkeestä. 

Innostuin asiasta syksyllä muistaakseni Suomen Luonto-lehden jutun perusteella. Sain miehen sahaamaan koivupöllejä, jotka sitten ohjeen mukaan liimamaalattiin leikkauspinnoiltaan. Sitten ohje neuvoikin, että seuraava vaihe eli reikien poraus hyönteisten yksiöksi tehdään keväällä, ja teimme ohjeen mukaan. Meillä on nyt kymmenkunta 'hotellia' omenatarhassa – saa nähdä tuleeko niihin asukkaita. 

Mehiläiset olisivat tehokkaimpia suuren määrän ansiosta. Kesymehiläinen on kotieläin, joka elää jopa 50 000 yksilön yhteiskunnassa. Mehiläisten hoito vaatii paneutumista, ja sitä tehdään myös ammattimaisesti. Suomen mehiläishoitajien liitto pyrkii edistämään pölytyspalvelua, mikä tarkoittaa sitä, että viljelijä voi tilata mehiläispesän tai -pesiä viljelyksilleen kukinta-ajaksi. 

Soittelin toukokuussa neljälle mehiläishoitajalle Lappeenrannasta Parikkalaan, mutta kukaan heistä ei pystynyt järjestämään pesän kuljetusta. Siis suunnitelmiin omat mehiläiset… (en muuten olisi ensikertalainen siinä hommassa).


Tripol-kimalaislaatikot puutarhaan tuotuna. Tässä luukut ovat vielä kiinni, ohjeen mukaan avaus vasta n. 30 min paikoilleen asentamisen jälkeen.
Kimalaiset ovat tärkeä pölyttäjäryhmä, sillä ne ovat liikkeellä jo alkukesällä, ja myös lentävät kylmemmällä säälä kuin mehiläiset - paksu karvaturkki? ;) 

Kimalaisia voi myös ostaa pölytystä varmistamaan, ja niinpä päätin tehdä kun en saanut mehiläisiä tälle keväälle. Hain surisevan pahvilaatikon puutarhalta, jonne maahantuoja toimitti lähetyksen. Purimme kotona paketista kolme kpl muovipesiä, jotka asensimme ohjeen mukaan hieman maasta irti ja varjon alle.
       
-      Kaikki on tehty mitä on voinut pölytyksen eteen. Pitäisikö vielä ottaa suti käteen ja lähteä huiskimaan omenatarhaan? Olen kuullut, että Kiinassa sitäkin harrastetaan. En kyllä muista mikä kasvi oli kyseessä, omena vai jokin muu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti